Tämä kirjoitus on alkuperäinen päiväkirjamietintäni:

“Facebook on sosiaalinen portaali, eli aktiivinen www-sivusto jossa voit tavata ystäviä, keskustella asioista ja pitää hauskaa. Itse asiassa Facebookissa voi tehdä paljon muutakin. Facebook on kiinnostava ilmiönä, ja tätä kirjoittaessani (helmikuu 2008) paikka on saamassa paljon huomiota medialta.

Sain tuttavaltani omaan yliopiston sähköpostiini kutsun. Facebook. Hmm… Ei mitään hajua mistä on kyse. Kutsussa esitellään lyhyesti portaalin idea, ja kehotetaan luomaan oma profiili. Usein en ole niin kovin kiinnostunut lisäämään itseäni erilaisiin paikkoihin, mutta uteliaisuuttani hyväksyn tämän kutsun. Pian profiilin luomisen jälkeen huomaan, että 5 kaveriani on jo tehnyt saman. Jatkan paikan kahlaamista…”

Tänään, tammikuun 10. 2011 samainen portaali on kehittynyt jo legendaksi. Facebookista kirjoitellaan normaaleissa paperimedioissa ja verkkolehdissä päivittäin. Usein otsikot ovat skandaalinkäryisiä; kuka milloinkin on tehnyt jotain ja paljastaa sen FB:ssä, tai Mark Zuckerbergin, perustajan, kerrotaan tuovan yksipuolisesti uusia ehtoja käyttäjän ja portaalin väliseen sopimukseen. Yleensä muutokset eivät oikeasti ole niin järisyttäviä.

Palvelulla on noin 600 miljoonaa käyttäjää. Sen varaan on rakennettu satoja tai tuhansia erilaisia pelejä, joista tunnetuimpia lienevät Mafia Wars, Cafe World ja se maataloussimulaattori jonka nimeä en millään muista. Pelit ovat hauska lisä, mutten henkilökohtaisesti jaksa pelata juuri lainkaan. Käytän Facebookia suhteellisen paljon, noin 2-3 tuntia päivässä (tai se on ainakin www-selaimen välilehdellä aktiivisena, vaikken tekisi käyttöliittymässä juuri paljoakaan liikkeitä). Facebook on tietynlainen päivän vakiojuttu, jopa uutistenkorvike. Sen käyttäjien kautta kuulee usein mielenkiintoisia vinkkejä tiedonlähteille Internetiin. Facebook on siis “lopun webin” peili ja kartta.