Uncategorized

Linux – teollisuushistorian essee

Jukka Paulin < mail >

30. huhtikuuta 1999

Teknillinen Korkeakoulu, Espoon Otaniemi
(Aalto-yliopisto)

Sisällysluettelo

1 .. Johdanto
2 .. Tietokoneiden lyhyt historia
3 .. Linuxin juuret
4 .. Linuxin vahvuudet
5 .. Linux nostetaan mediassa Microsoftin kaatajaksi
6 .. Avoimuuden periaate – ns. “open source”
7 .. Linuxin merkittävyys tekniikan jatkokehityksen kannalta
8 .. Kaupallisuutta kuitenkin tarvitaan – loppuyhteenveto

Johdanto

Linux on PC-tietokoneille tarkoitettu käyttöjärjestelmä. Sen “isä” on suomalainen Linus Torvalds, joka pani projektin alulle ja vieläkin kehittää kyseisen käyttöjärjestelmän ydintä eli kerneliä. Kerron esseessäni Linuxin kehitykseen johtaneen historian ja pohdin sen vahvuuksia sekä menestymisen mahdollisuuksia.

 


Tietokoneiden lyhyt historia


Ensimmäiset tietokoneet ilmestyivät 1940-luvun lopulla. Ne oli usein todella kalliita, nykyaikaan verrattuna tehottomia ja isoja kapistuksia. Vain valtion virastoilla tai suurimmilla yrityksillä oli varaa ostaa edes yksi tietokone. Armeija käytti niitä esim. tykistöammuntojen ratojen laskemiseen. Tietokoneet eivät todellakaan olleet jokamiehen käyttöesineitä. Näiden koneiden ohjelmoiminen oli äärimmäisen hidasta ja tuskastuttavaa puuhaa – usein ohjelmat tallennettiin esim. reikäkorteille.



60-luvulla yhdysvaltalainen IBM eli International Business Machines saavutti jalansijaa tietokoneiden alalla. IBM oli dominoiva aina 80-luvun puolivälin paikkeille saakka. Vielä 80-luvulla oli monia tietokonetyyppejä, mutta IBM PC:stä eli Personal Computerista tuli käytännössä ylivoimaisesti suosituin.



Amerikkalainen Intel (perustettu v. 1968) nousi suurimmaksi tietokoneiden elintärkeän osan, mikroprosessorin valmistajaksi.

Edelläkuvatun ns. rautapuolen lisäksi ollakseen hyödyllinen kokonaisuus tietokone tarvitsee ohjelmistot ja varsinkin kaiken alustan eli käyttöjärjestelmän. Ilman käyttöjärjestelmää ei voida ajaa muita sovellusohjelmia. IBM PC -koneille oli tarjolla 80-luvulla Microsoftin MS-DOS, ja myöhemmin graafisilla ominaisuuksilla varustettu Microsoft Windows. Windowsista ilmestyi säännöllisesti uusia versioita, mutta kaikkia näitä rasitti niiden historia, eli uudemman Windows-version piti olla taaksepäin yhteensopiva vanhemman kanssa, mikä esti täysin käyttämästä tehokkaasti hyväksi uusien mikroprosessorien ominaisuuksia.



Microsoft oli kuitenkin jo hankkinut käyttöjärjestelmälleen niin suuren tuen muiden ohjelmien keskuudessa, että uusien ja rohkeiden kilpailevien systeemien oli lähes mahdotonta nousta Windowsin rinnalle. Asia harmitti siinä määrin todellisia tietokoneguruja, etenkin Linus Torvaldsia, että hän alkoi 90-luvun taitteessa kehitellä täysin uutta käyttöjärjestelmää, Linuxia.

Linuxin juuret

PC-tietokoneiden ja MS-DOSin / Windowsin rinnalla oli oikeastaan yksi vakavasti otettava vaihtoehto – Unix. Unix oli erityisesti monen käyttäjän yhtäaikaiseen ajoon soveltuva ammattimainen käyttöjärjestelmä, joka ei ollut yhteensopiva Microsoftin tuotteiden kanssa. Se kehittyi käyttöjärjestelmäksi alunperin AT&T Bell Labs –yhtiön tutkimustyökalusta vuodelta 1969. Unix levisikin nimenomaan tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin. Aluksi Unixia ei hyödynnetty kaupallisesti, mutta vuonna 1979 AT&T julisti suunnitelmansa kaupallistaa sen. Kaikki eivät olleet näihin suunnitelmiin tyytyväisiä.
University of California at Berkeley alkoi kehittää omaa ei-kaupallista versiotaan, BSD Unixia. Helsingin yliopistossa opiskeleva Torvalds sai kipinän Linuxin kehittämiseen Minix-nimisestä, yksinkertaisesta ja ilmaisessa levityksessä olevasta käyttöjärjestelmästä. Niin ikään vapaiden ohjelmien filosofian ehkä kuuluisin kannattaja, Richard Stallman, oli inspiraationa Linukselle. Stallman aloitti GNU-nimisen projektin vuonna 1984, jonka tarkoituksena oli kehittää täysin ilmainen ja vapaasti eteenpäin kehitettävissä oleva Unix-tyylinen järjestelmä.

Linuxin vahvuudet

Mikä sai innokkaimmat tietokoneharrastajat asentamaan Linuxin koneeseensa Windowsin sijasta? Linuxhan on suhteellisen vaikeaselkoinen verrattuna Windowsiin ja tarvitaan rautaisannos tietokoneen tuntemusta ennen kuin kannattaa ryhtyä tähän toimenpiteeseen. Hyötyohjelma- ja pelitarjonta oli huomattavasti suppeampi kuin Windowsille.



No, Linux on vakaa verrattuna Windowsiin. Sen toiminta on paljon suojatumpaa, ja on erittäin epätodennäköistä, että sovellusohjelmissa oleva ohjelmointivirhe saisi koko käyttöjärjestelmän tukkeutumaan – toisin kun Windowsissa. Linuxissa täytyy tarkkaan tietää mitä haluaa, mutta vastapainoksi Linux antaa aika vapaat kädet. Se ei tee mitään turhaa “selän takana”. Nyky-Windowsissa graafinen käyttöliittymä on kiinteä osa käyttöjärjestelmää. Linuxissa näin ei ole, vaan X-Window –niminen osio voidaan asentaa haluttaessa – näin Linux toimii jouhevammin myös vanhemmissa vähempitehoisissa tietokoneissa.

Erityisen hyvin Linux sopii palvelinkäyttöön, ohjelmistojen kehitykseen ja tutkimusalustaksi.

Linux nostetaan mediassa Microsoftin kaatajaksi

Linux sai siis rauhassa kehittyä 1990-luvun alusta aina vuoteen 1998, jolloin se alkoi yhtäkkiä saada huomiota lehdistössä. Microsoftin lukuisat myöhästymiset oman käyttöjärjestelmänsä julkaisemisessa, Windowsin epävakaus – siis monet täyttämättömät lupaukset upeista mainoskampanjoista huolimatta – ja kuristava monopoliote markkinoilla oli saanut monen haikailemaan todellisen vaihtoehdon ilmestymistä. Linux täytti tämän aukon sopivasti. Mm. tietoverkkojen palvelinkoneissa yhä useamman taustalla pyöri Linux, eikä Windows. Vaatimaton ja asiallinen, aina päänsä kylmänä pitävä Torvalds miellytti mediaa. Hänestä oli helppo leipoa perinteisen amerikkalaisen dream storyn päähenkilö, ja keskipisteenä on kapinallinen ja hieman anarkistinen Linux. Tietokoneajan Daavid vastaan Goljat.



Bill Gatesin, maailman suurimman ohjelmistoyhtiön perustajan ja johtajan, housut eivät kuitenkaan tutisseet. Tosin hieman toisenlaisen kuvan antoivat julkisuuteen lipsahtaneet Microsoftin sisäiset ns. “Halloween”-muistiot, joissa spekuloitiin Linuxin aiheuttamaa uhkaa.

Avoimuuden periaate – ns. “open source”

Olennaista Linuxissa on avoimuus – Linus Torvalds laittoi projektin käytiin, kehitti ytimen, ja sen jälkeen levitti käyttöjärjestelmäänsä Internetiä edeltäneessä tietoverkossa kaikille halukkaille – ilmaiseksi. Jokainen kyvykäs sai osallistua kehitystyöhön. Linuxin ympärille syntyi innokas vapaaehtoisten ohjelmoijien kommuuni. Palkintona hyvästä kehitystyöstä sai mainetta ja kiitoksia.

Koko käyttöjärjestelmän lähdekielinen koodi, ne rakennuspalikat, joista ohjelmoijat ovat tehneet Linuxin, on kaikkien vapaasti kopioitavissa ja tutkittavissa – ja mikäli rahkeet riittävät, parannettavissa. Jokainen saa muutella sitä omaan käyttöönsä niinkuin haluaa. Tämä on ns. GPL-lisenssin (GNU General Public License) ydinsanoma, jonka alaisuudessa Linux toimitetaan.

Jos parannus on hyvä, ja siitä olisi muillekin hyötyä, siitä voi tulla osa Linuxia. Tuhannet ja tuhannet ohjelmoijat ympäri maailmaa siis kantavat kortensa kekoon parannellakseen Linuxia. Ja tämä toimii – yllättävän hyvin! Ohjelmointivirheet havaitaan huomattavan nopeasti ja turvallisuusaukot voidaan tukkia seuraavana päivänä niiden löytämisestä. Tämä on Microsoftille kuin isku vyön alle. Aiemmin suurelle yleisölle oli muodostunut kuva, että Linuxissa on enemmän virheitä kuin Windowsissa, mutta tämä harhaluulo johtui nimenomaan ja ainoastaan siitä, että Linuxin puolella näistä virheistä keskusteltiin – ja myös toimittiin niitä vastaan – nopeasti ja avoimesti.

Lixuxin kehittämismallia voisi kutsua ohjelmistodemokratiaksi, kun taas Microsoft harrastaa ohjelmistodiktatuuria.

 

Linuxin merkittävyys tekniikan jatkokehityksen kannalta

Avoimuus ja sen tuomat edut ovat antaneet vakavaa ajattelemisen aihetta suurille ohjelmistoyrityksille. Eric Raymond open source-tekniikan hyötypuolia pohtivassa esseessään “Cathedral and the Bazaar” korostaa, että mikäli ohjelmistoyritys kohtelee asiakkaita kuin tärkeintä omaisuuttaan, heistä pian tuleekin sellaisia. Ohjelmiston kehityksestä tulee todella vuorovaikutteista ja tehokasta. Kutsuisin tätä ohjelmistojen asiakaslähtöisyydeksi. Enää et joudu ostamaan uusinta tekstinkäsittelyohjelmaa siksi, että se on käytännön pakko yhteensopivuuksien vuoksi, vaan siksi, että siinä todellakin on käyttäjien tarpeesta lähtöisin olevia uusia, hyödyllisiä ominaisuuksia.

Samoin ohjelmat, joiden lähdekoodi on kaikkien haluttavien tarkasteltavissa, herättää luottamusta. “Käärmeöljykauppiaat” eivät enää pärjää. Esim. tietoturvan puolella tästä on räikeitä esimerkkejä. Microsoftin Word- ja Excel-ohjelmien dokumenttien suojaukset uteliailta silmiltä olivat todellisuudessa naurettavan helposti murrettavissa.

Standardeja ei enää sanele yksi (monopoli)firma, vaan ne sovitaan yhteisesti esim. riippumattoman elimen johtamana – kuten Internetin standardien suhteen on pitkälti toimittukin. Näin kaikille yrityksille taataan parempi kilpailutilanne, mikä on aina toivottavaa loppukäyttäjän näkökulmasta.

 

Kaupallisuutta kuitenkin tarvitaan – loppuyhteenveto

Linuxin ainainen kehittyminen ja menestyminen pelkällä ohjelmoijien hyväntahtoisuudella on kuitenkin epärealistista. Se tarvitsee kaupallista elementtiä – nimittäin helppokäyttöisyyden kehitykseen, dokumentoinnin ja käyttötuen palvelujen tarjoamiseen. Linux on hyvinkin läheisessä tulevaisuudessa varteenotettava vaihtoehto Windowsille. Se todistaa, että vaatimattomista lähtökohdista, rehellisillä periaatteilla ja ihmisten vapaaehtoisen yhteistyön pohjalta kehitetty järjestelmä voi huojuttaa maailman vankimmankin yrityksen yliotetta. Linus Torvalds totesi PC Week-lehden haastattelussa:”Lähtökohtani on aina ollut, etten koskaan joudu häpeämään sitä mitä olen saanut aikaiseksi tai olen juuri tekemässä, ja että teen aina parhaani.” Linuxia ei totisesti tarvitse hävetä!


Lähteet

Linkkejä

Uutisartikkeleita Linuxista

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s