Sijoittajan tietopaketti

Alkuun rehellinen tunnustus: en omista osakkeita. Toimin vain yleisenä pohdiskelijana, ja kaupallinen koulutukseni on melkein minimissä. Opiskelen teknillisessä yliopistossa tietojenkäsittelyä, ja yritän valmistua vuoden 2014 kieppeillä. Työkokemukseni on 10 vuotta IT-alalta. Joskus “pikkuisena” tein pari tuhatta markkaa KOP:n osakkeilla – fakta, joka hymyilyttää, kun luin kauppatieteiden professori Puttosen historiaa.

Olen siis korkeintaan hieman luotettavampi kuin 64… tai sanotaan, 8 treenaamatonta simpanssia, joiden annettaisiin kirjoitella tällaista vastaavaa raporttia täysin satunnaisesti. No, sijoitusalalla tällainen luotettavuustaso ei ole täysin odottamatonta. Monenlaista neuvoa tulee vastaan, ja tärkeintä kenties on kehittää omaa kriittistä ajattelua ja talouden rakenteiden (epä)loogisuuden ymmärtämistä.

Katselen Googlen Finance -palvelussa pitämääni leikkiportfoliota. 5 tekno-osaketta ja 4 muuta, yhteensä yhdeksän kandidaattia, on yrittänyt pitää rahan arvon kohdallaan – tai mielellään siis parantaa sitä. Hajautus on ollut varsin heikko; moderni portfolioteoria neuvoo sijoittamaan noin 50 osakkeeseen, mikäli riskin haluaa pienentää järkeväksi.

Ensimmäinen huomautus: olen syöttänyt vain kahdesta osakkeesta simuloidut ostot, joten käytännössä kaikki salkkuni tunnusluvut heijastavat vain noiden kahden tapahtumia. 🙂 Note to self: RTFM.

Toisaalta, kannattaa tietenkin kysyä, kuinka paljon tuotto-preemiota haluaa riskin kustannuksella? Monet sijoittajat painottavat varainhallinnassaan osakkeita vain esimerkiksi 20-30% verran, jolloin niiden riskin voi antaa olla korkeampi.

Piensijoittajalle tuntuisi olevan muutama intuitiivinen neuvo: sijoita penniosakkeisiin, koska todennäköisesti niiden muutosnopeus on suurempi. Älä kuitenkaan pistä rahojasi kiinni aivan pahimpiin penniosakkeisiin, jotka ovat mataneet muutaman rahayksikön sadasosan tasossa vuosikausia – ne tuskin sieltä koskaan enää ylöspäin pomppaavat (toki poikkeuksia voi olla aina!) Klassinen neuvo on, että kannattaa sijoittaa toimialoihin, joiden toimintaa jollain tapaa ymmärtää – osaa siis lukea muutakin kuin tasetta ja tuloslaskelmaa. Kolmas neuvo: jos olet ihan tosissasi, niin lukaise Kauppalehden online-versiota, Talouselämää, ja esimerkiksi Puttosen Vesan kirjoja tai artikkeleita.

Tieto yleisesti auttaa sijoittamisessa. Tietoa on monenlaista; osa siitä on itse asiassa spekulaatiota ja huhua – eivät nekään ole hassumpia, jos niiden alkuperästä tietää jotain. Täysin tuntemattomien huhuilut kannattaa jättää omaan arvoonsa, koska ei voi koskaan tietää onko näillä jokin suuntaava tarkoitus, esimerkiksi luoda painetta myydä, tai vastaavaa. Voimakkaat, erityisesti valtamediaan päässeet huhut voivat muokata markkinoiden käyttäytymistä lyhyellä varoitusajalla – samoin todelliset uutiset.

Ammattisijoittajat yleisesti tykkäävät verkottua keskenään, esimerkiksi Reutersin ja muiden tietotalojen myymissä  ammattisijoittajien työkaluissa on pikaviestimiä ja muita verkottomista edesauttavia toimintoja. Nopeus, turva ja tieto keskustelukumppaneista edesauttaa päätösten tekemistä.

Sijoittajia on hyvin monenlaisia. Day-traderit sijoittavat hektisellä tahdilla, usein automaation (“robotin”) avustuksella, ottaen hyödyn irti kenties useiden maiden pörssien päivänsisäisistä pörssikurssien vaihteluista. Näillä on usein (muttei aina) isompi portfolio hallittavana. Kestävään vaurauteen ja sijoitukseen erikoistuneet sijoittajat usein käytännöllisellä ja rauhallisemmalla tyylillä; aikajänne on ainakin useita vuosia, usein esimerkiksi 5-10 vuotta. Sijoitettavana voi olla tuleva perintö, tai muu suvussa (tai perheessä) kulkeva varallisuus. Eettiset sijoittajat (jos todellisesti ovat muista eroava porukka) sijoittavat kohteisiin joiden uskovat olevan erityisen “vihreitä” ja eettisesti kestävällä pohjalla. Satunnainen sijoittaja sen sijaan voi saada innostuksen spontaanisti, ja sijoittaa esimerkiksi puoleksi vuodeksi, tai niin pitkäksi aikaa kuin kurssikehitys näyttää hyvältä.

Sisäpiiritieto on  erikoinen tapaus sijoittamisessa. Lyhyesti sanottuna se tarkoittaa, että on rangaistuksen uhalla laitonta käyttää tietoisesti tai sattumalta tietoonsa saaneita julkistamattomia yritystietoja julkisten (listattujen) yritysten osakkeiden kaupankäynnissä. Maksimirangaistus tätä kirjoittaessa (2011) Suomessa on neljä vuotta vankeutta. Sisäpiiritietoa on kaikki suoraan tai epäsuorasti, kirjallisesti, suullisesti tai muussa muodossa saatu tieto, jota ei ole julkistettu ja joka koskee yrityksen taloudellista tilaa, sen tulevaisuuden näkymiä, ja vastaavaa. Toisinsanoen: jos tiedät jotain, jota muut sijoittajat eivät tiedä, se on sisäpiiritietoa. Joitakin lievennyksiä ja poikkeuksia tähän sääntöön on – ja käytännöt vaihtelevat myös maakohtaisesti.

Osakkeita hankitaan, tai niiden omistajaksi voi päätyä, muutamalla eri tavalla. Tyypillisintä lienee sijoittaa itse pankin tai muun varainhoitolaitoksen kautta. Sijoittaja voi avata pankeissa tietoverkossa käytettävän sijoittajapalvelun, jossa ostoja ja myyntejä voi tehdä itse, ilman välikäsiä. Jos sijoitettaa varallisuutta on enemmän, voi olla järkevää hankkia neuvoja yksityisiltä tai pankkien sijoitusneuvojilta. Osakkeita voi hyvässä lykyssä myös saada esimerkiksi perintönä, tai maksuvälineenä. Tosin kannattaa muistaa (erityisesti kun niitä ottaa maksuvälinemuodossa), että osakkeiden arvon vaihtelu on rajumpaa kuin useimpien valuuttojen.

Tuloslaskelmia ja taseita kannattaa opetella lukemaan. Muutakin tietoa on saatavilla, paljon: esimerkiksi kotimaassa Talouselämä-lehti tuottaa tunnuslukutietoa puristetussa muodossa, analyysien kera. Muita tietolähteitä ovat esimerkiksi Morningstar.fi, Kauppalehti, Tietoviikko – muutamia mainitakseni. Isoimmat sanomalehdet myös tuottavat painetussa muodossa (päivän myöhästyneenä) pörssikurssit. Jos haluaa neuvoja sijoituksilleen, niin suosittelen vähintään 20-30 vuotta alalla olleita vakiintuneita sijoitusneuvojia – löydettävissä esimerkiksi hakusanalla ‘sijoitusneuvontaa’ elektronisista hakemistoista. Yritysten taustat voi tarkistaa Yritystietojärjestelmästä (www.ytj.fi)

Pikatietoa näistä voi katsoa todella kätevästi – jälleen; mitä enemmän taustatietoa ja osaamista on yleisesti taloudesta, sitä hyödyllisempää nopeatkin tiedonmuruset ovat. Täysin tottumattomalle silmälle luvut eivät juurikaan paljoa sano, paitsi ehkä liikevaihto ja voitto.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s