Uncategorized

CatB

Avoimen ohjelmistokehityksen legendaarisimpia tekstejä on CatB eli “Cathedral and the Bazaar“, joka kuvaa kahden erilaisen prosessin pääpiirteet. Katedraalissa valmistetaan ohjelmistoa keskusjohtoisesti ja hallitusti, kun basaarissa ohjelmisto valmistuu ottamalla erilaisia palasia sieltä täältä. Jälkimmäinen tapa on nostanut ainakin päätään viime vuosina – tilastoista en mene sanomaan mitään.

Open source on nykypäivänä useasti rivimääräisesti laskettuna helposti noin 90% ohjelmistosta. Toisin sanoen jos ohjelmistoprojekti on 20000 riviä koodia, niin riippuen laskentatavasta tuon 20000 rivin lisäksi softassa on kirjastoina 400000 riviä extraa, tai tuosta 20000 rivistä vain 1000 riviä on itse ohjelmoitu talon sisällä.

Olisi mielenkiintoista oikeasti vertailla numeerisesti eri metodien ominaisuuksia.

Luin ensimmäisen kerran Raymondin esseen muistaakseni 1999, opiskellessani TKK:lla tietotekniikkaa. Otin teollisuushistorian kurssin (2 ov.), jonka lopputyönä kirjoitin itse tulevaisuuteen katsahtavan esseen Linuxista.

Katedraali-mallin katsotaan jossain määrin kuuluvan historiaan. Se on aikakautta, jolloin firmoilla oli suuret ohjelmistodivisioonat ja suhteellisen suljettu ekosysteemi. Ohjelmistot eivät olleet missään määrin pääroolissa kuluttajalle päin.

Suomessa katedraalia ovat kenties edustaneet muutamat suuret (henkilöstömäärältään > 1000 henkeä) teknologiayritykset. Mielenkiintoisella tavalla voisi olla jotain viitettä siitä, että B2B -yritykset voivat kenties pysyä menestyvinä, vaikka ovat enemmän katedraalin rakentajia: yritykset voivat silti sopia toistensa kanssa sopimuksia joissa ohjelmistojen käyttö- ja muokkausoikeuksista päästään sellaiseen ymmärrykseen, että ohjelmistokehityksen sulkeutuneisuus ei muodostu ongelmaksi.

B2C -yritykset, kuten matkapuhelimia ja muita kuluttajaelektroniikkaa valmistavat yritykset, tuntuisivat olevan kovaa vauhtia matkalla basaarimalliin, jolleivat jo ole siellä. Myös Microsoft on viime vuosina alkanut ammentaa basaarista. IBM on siirtynyt strategisesti vuosikymmenten saatossa varsin suljetusta laitetoimittajasta konsultointiyritykseksi, jonka eräs strategian kulmakivi on tuottaa ja tukea avoimen lähdekoodin ohjelmistoja.

Basaarimallia edustavia yrityksiä on Suomessakin sen sijaan varmasti useita satoja; koska katsoisin, että jo yhden miehen toiminimi tai freelancer voi olla basaarissa tuottajana. (Suomessa on noin 200000 yritystä tai toiminimeä).

Open source on noussut ohjelmistokehityksen vankaksi rungoksi. JavaScript-puolella näin asian viimeisen kahden vuoden aikana, jolloin hämmästyin, miten aktiivista kehitys itse asiassa on. Ja minkäänlaista loppua ei todellakaan vielä näy!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s