Lainasin tuttavaltani Haykinin klassisen perusteoksen neuroverkoista: Neural Networks – a comprehensive foundation.
Nyt uteliaisuus heräsi. Mitä täältä löytyy?
Käy ilmi, että olisi aika ottaa myös selvää, tarkoitetaanko tekoälyllä ~jotakuinkin samaa kuin neuroverkko? Ja mikä sitten on se neuroverkko?
En tiedä muuttuuko tuolloin näkemys tekoälystä jotenkin emotionaalisella tasolla. Tuleeko tekoälystä “tylsempää” kun tietää mistä tarkkaan ottaen on kyse? Vai säilyttääkö menetelmä silti taianomaisuutensa ja jaksaako se innostaa? Näkeekö jostain hype-pölystä läpi, kenties, kun on asiaan vihkiytyneempi?
Millaisia mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämisessä on?
Ainakin tätä kirjoittaessa tuntuisi että kyseessä on jonkinlainen viisastenkivi. Tuntuu, että ei sellaista sovellusaluetta olisikaan, johon ei voitaisi soveltaa tuota maagista AI:ta. Siispä otetaan selvää.
Toivon että blogisarjasta tulee samalla hyödyllinen ja erityisesti yleissivistävällä tavalla myös kiinnostava.
Neuroni -sanan biologinen tausta
Sana ‘neural’ juontuu neuroneista, jotka ovat oikeita biologisia rakennuspalasiamme. Neuronit eli aivosolut ovat pienen pieniä “pusseja”, jotka toimivat hiukan kuin auton akut tai patterit. Niissä oleva liemi (neste) toimii elektrolyyttinä, joka kykenee pitämään noin 0.050 voltin jännitteen “solukalvon yli”. Eli sisällä oleva neste sisältää elektroneja, negatiivisia varauksia, enemmän kuin solun ulkopuolinen aine.
Neuronit muodostavat meidän ihmisten älymme ja tietoisuutemme. Neuroneja on hurja määrä aivoissa. Ne viestivät keskenään verkkona. Neuroni lähettää viestin eteenpäin, kun sitä on riittävästi ‘eksitoitu’ eli sisään on tullut tarpeeksi virtaa toiselta neuronilta (tai neuroneilta).
Osa 3 paljastaa jälleen lisää!
Leave a Reply