Spread the love
Reading Time: 2 minutes

Matt Mullenweg mainitsi ensin alkuun WordPressin kehityksen taustalla olevat 4 vapautta; periaatteessa aika tarkkaan ottaen GNU-filosofia. Matt mainitsi että WordPressiä voi ajaa monenlaisella erilaisella alustalla. WP antaa vapauden valita, eikä aseta rajoituksia. 

Ekosysteemi on eloisa ja monipuolinen. 

Koko WordPress -ekosysteemin kaupallinen aktiviteetti on noin 10 miljardia USD vuodessa. 

WordPress -leirin missio: julkaisemisen demokratisointi. Jokainen voi käyttää WordPressiä; riippumatta antropologisista tekijöistä tai teknisestä osaamisesta. 

WordPressillä on viimeisimmän mittauksen (koko vuosi 2018) noin 32.5% markkinaosuus web-alustoista. 

Gutenberg-editori ja uudet suunnat?

Gutenberg. Jos olet seurannut WordPress-maailmaa vuoden 2018 aikana, Gutenbergiin on törmännyt jossain muodossa varmasti. Gutenberg on täysin uudistettu editori, joka tuotiin klassisen editorin (Classic Editor) tilalle.

WordPress uusimmassa 5.0-versiossa Gutenberg on vakiona käytössä, syrjäyttäen vanhan Classic Editorin. Vanhan editorin saa edelleen käyttöön asentamalla ja aktivoimalla Classic Editor -pluginin  

“Miksi teemme tätä / miksi teemme näin?”

Matt näyttää videolta käytettävyystestauksesta otettuja aitoja esimerkkejä käyttäjien raportoimista ongelmista WordPressin kanssa. ON helppo samaistua tilanteen cringeen; näennäisen helpot asiat saavat käyttäjät välillä tuskastelemaan ja luovuttamaan. Gutenbergin taustalla on puhtaan modernisoinnin (Reactilla kirjoitettu frontend) lisäksi aito halu auttaa blogaajia tekemään perusasiat helpommin.

Maukka perusblogaajana, joka arvostaa eniten nopeutta ja helppoutta, Gutenberg on ollut tervetullut. Aivan alkuaikoina näkyi pientä bugisuutta, joka ilmeni yksityiskohdissa; kappaleen alkuun tehty dropcap (suuri alkukirjain) ei tahtonut millään pysyä kuosissa vaan vaihteli edestakaisin tilaansa.

Kirjoittaminen vaivattomampaa

Käytössä Gutenbergin myötä huomasin pienen pienen nopeutuksen, asiat ovat nyt yksinkertaisempia. Käytettävyys on kasvanut muutosten myötä. Arvostan koodaajana sinänsä Gutenbergin takana olevan projektin ryhmävoimaa ja sitä miten hyvin asiat on suurista teknisistä muutoksista riippumatta pidetty kasassa. Toisaalta pesunkestävänä blogaajana pyrin näkemään, mikä muuttui ja mikä Gutenbergin todellinen arvo on.

Ainakin hostatulla WordPress.com alustalla Gutenbergiin siirtyminen todellakin tapahtui täysin automaattisesti ja “mom, look – no hands” tyyliin. Toisinsanoen en nostanut rikkaakaan ristiin muutoksen eteen. Automagiikalla kaikki.

Blokit (Gutenberg ‘blocks’)

Suurimpaan filosofiseen uutuuteen, blokkeihin eli valmispaloihin, olen tutustunut vasta varsin pinnallisesti. Blokit näkyvät Gutenberg-editorissa työkalupalkkina, joka väistyy aina kirjoittamisen aikana.

Blokkien fundamentaali tarkoitus on:

  • tarjota helppo tapa käyttää “monimutkaisia” asioita kuten upotettua sisältöä (Youtube-videoita, twiittejä, …)
  • pitää WordPressin blogiartikkelin editointikokemus virtaviivaisena
  • mahdollistaa asioiden tekeminen ilman HTML-osaamista

Entisessä Classic Editorissa blogin sisällöllä oli duaalinen luonne: Visual tai Code. Visual-moodissa luotiin blogia “lopulliseen muotoonsa”, kun taas Code-puolelle saattoi hypätä vilkaisemana miltä HTML ja CSS näyttää.

Gutenbergissä on edelleen mahdollista myös päästä vilkaisemaan ja editoimaan koodia, mutta Gutenberg pyrkii häivyttämään tämän dikotomian. Ideaalitapauksessa Code-näkymään ei ole mitään tarvetta mennä, ja blokit tuovat valinnaiset konfiguroinnit esille aktiivisina vipuina, valintapainikkeina ja muilla tavoin – ilman tarvetta osata HTML:ää.

Uusi jatkumo tekstille luodaan klikkaamalla + palloa ja valitsemalla blokkityyppi uudelle sisällölle. Sisältö tulee edellisen blokin ala- tai yläpuolelle. Perus leipätekstin kirjoittaminen puolestaan onnistuu suoraan uuteen tekstikappaleeseen rivinvaihdolla (Enter).

Blokkien ideana laajemmin on mm. rohkaista alustatarjoajia ojentamaan kätensä WordPress-käyttäjille automaattisempien teknisten integrointien suhteen. Karkeasti sanottuna kyse on HTML:n ja CSS:n järkevästä uudelleenkierrätyksestä. Blokkien idea ei ole kaukana esimerkiksi koodieditorien “snippets”:eistä, joissa luodaan pohja valmistekstille, siten että jätetään muutamia kriittisimpiä kohtia täydennettäväksi myöhemmin. Blokit on kääräisty WordPressissä ikonin muotoon, jotta ne olisi helppo tunnistaa.

Facebook Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.