Alunperin kuulin FA-signaalin eräältä kollegalta, joka teki vaativia tietoliikenneasennuksia ja Windows-työasemien konfigurointeja. Oli meneillään tutorointi; työhön perehdyttäminen. Työhön kuului läppäri, ssh-konsoli, mustavalkoista tekstiä; toisinaan “konehuoneeseen” piipahtaminen, kaapelien setvimistä ja tutkimista (“tracing”); kytkentöjä, konfigurointia, ja testaamista. Ja työhön kuului myös muutostilanteen läpiviemisen lisäksi normaalien päivittäisten help-ticketien vastaanottoa ja ratkaisua.

Olin märkäkorva; oppipoika. Kuuntelin innoissani sekä teknisiä että sosiaalisia vinkkejä tältä henkilöltä. Hän oli ollut kymmenenkunta vuotta jo kansainvälisen yrityksen ylläpitäjänä; kiertänyt puolet firman noin 160 maakonttorista läpi, asennellut riittävät ja tarvittavat releet ja pitänyt huolta että ihmiset eli käyttäjät oikeasti myös ymmärsivät mitä releitä oli asenneltu ja ennenkaikkea: kuinka niitä tulisi käyttää. Ja miten ottaa yhteyttä ylläpitoon, kun ongelmia ilmestyi horisonttiin. Ongelmia ilmestyy aina horisonttiin.

Joskus ongelmia on niin paljon, että niitä täytyy alkaa selvittää “toisesta päästä”, ja hetkeksi mentaalisesti tulpata sisääntulevien valitusten puolta.

Kysäisin välittömästi, mitä tuo “FA” siis tarkkaan ottaen tarkoittaa. Hän vastasi: “FA tarkoittaa: fuck all.”

FA:n aikana tehdään kylmähermoisesti asioita eteenpäin, vaikka ydinpommi pamahtaisi jalkojen alla (useimmiten se pamahtaa kyllä muutamia satoja metrejä pään yläpuolella; tai jossain sivummalla).

Käsitin näin, että “FA” on senecalainen, teholtaan usein kohtuullisen voimakas, joskus käsimerkillä viittilöitävä, toisinaan sisäisesti hiljaisena ajatuksena toteutettava mekanismi.

FA on ohjelmistopiireissä myös “pomodorona” tunnettu: 20-25 minuuttia teräksistä keskittymisen aikaa. Flow-tilaa ilman ehtoja.

Kokeile jo tänään. Se saattaa johtaa oikeille raiteille. Ainakin hetkeksi 🙂