https://elemental.medium.com/the-neuroscience-of-cravings-bef091c67c1d
Perusongelma ruokahimoissa on se, että esimerkiksi tuoksuihin liittyvä aistihavainto liittyykin aivoissa aivan toiseen alueeseen: elossapysymiseen.
Alkuperäinen sinänsä harmiton aistisignaali (donitsin tuoksu) vahingossa laukaisee elintärkeä energian ylläpitoon tarkoitetun alueen. Olemme jossain vaiheessa aiempaa elämäämme “onnistuneet” assosioimaan nämä kaksi yhteen.
Kokeile itse suhteellisen aistideprivaation avulla:
- vältä ostoskeskuksia noin 1 viikon ajan
- ideana on siis oleskella alueilla, joissa ei ole voimakasta donitsien tai leipomoiden tuoksua
- mene viikon paussin jälkeen aamulla ostoskeskuksen donitsikaupan tai kahvilan ohi, juuri kun he ovat leipomassa tuoreita tai juuri laittaneet tuotteet esille
- kävele hitaahkosti. Tutki aistimuksiasi ajatuksella.
- jatka kävelemistä; tunne ja analysoi aistikokemus. Mieti, miltä tuoksu tuntuu; mitä ajatuksia herää. Kuinka paljon haluaisit donitsin. Ehkä kahvin. Tai jotain makeata?
- silti, jatka kävelyä, mene raikkaaseen hapekkaaseen ilmaan ulos – näin pystyt huuhtelemaan nenäsi ja ajatuksesi samalla
- poistu paikalta. Älä jää kokeilemaan onneasi, vielä. Et välttämättä ole sitkeä, jos houkutuksia on liikaa
- Hyvä!!
