Palkkaus, työsuhde ja kriteerit työsopimuksen syntymiselle

Montako osapuolta “palkkauksessa” on?

“Palkkaus” on oikeastaan tarkkaan ottaen slangia. Sana palkkaus tarkoittaa useimmiten todellisuudessa työsuhteen solmimista, tarkoittaen että yritykseen tulee uusi työntekijä. Palkkauspäätös johtaa työsopimuksen syntymiseen työntekijän ja työnantajan välille.

Työsopimus määrittää työsuhteen ehdot, kuten työajan, miten ja missä työtä tehdään, mainitsee osapuolet tunnistettavasti ja yksikäsitteisesti. Lisäksi työsopimuksessa tulee näkyä:

  • koeajan pituus (tyypillisesti 6kk, voi olla vähemmän)
  • palkan määräytymisperuste
  • palkan määrä
  • palkanmaksupäivä ja miten palkka maksetaan
  • sovelletaanko työsuhteeseen työehtosopimusta. Jos sovelletaan, työsopimuksessa näkyy myös minkä alan TESiä sovelletaan.

Skenarioita työmarkkinoilla on useita. Työsuhteen muodostumisen kriteereissä kyse on juridisesti siitä, miten sopimukset ja rahaliikenne hoidetaan, ja ennenkaikkea, syntyykö kahden henkilön (tai henkilön ja organisaation) välille sellainen suhde, jossa toisella on määräämisoikeus toiseen nähden. Työsuhteessa työnantaja määrää työtehtävistä ja niihin liittyvistä ohjausasioista. Työnantaja toisin sanoen ohjaa työtä, ja voi myös rajoittaa erinäisiä asioita. Olennaisesti työsuhteeseen kuuluu siis työnantajan puolelta:

  • määräysoikeus työntekijään
  • valvontavastuu
  • vastuu työpaikan turvallisuudesta (tai työntekopaikan, joka ei ole kiinteä ja sama välttämättä joka päivä)
  • vastuu työntekijän turvallisuudesta
  • vastuu hoitaa taloudelliset velvoitteet työntekijää kohtaan (mm. palkanmaksu)
  • työnantajan tulee myös hoitaa raportointia, joilla taataan mm. työntekijän eläkemaksutietojen oikeellisuus

Sopimukset luovat ajallista ja juridista sitovuutta. Kirjallinen sopimus (esimerkiksi työsopimus) sinetöi sen, mikä on esimerkiksi sanallisesti tai muutoin jo viestitty. Työsuhteessa on joskus epäselvyyksiä, joita selkeä ja hyvin tehty työsopimus voi vähentää.

Suomessa työtä reguloi moni eri laki. Työaikalaki on sen verran monimutkainen, että on sanottu jopa muutaman IT-firman syntyneen vain tämän viidakon parturoitumiseen. Työsuojelulaki lähti liikkeelle 1930-luvulla. Nykyään työsuojelulain tarkoituksena on motivoida organisaatiot estämään ja varautumaan ennakoitaviin vaaratilanteisiin, sekä velvoittaa työnantaja ja työntekijä yhdessä parantamaan jatkuvasti työpaikan turvallisuutta. Työsuojelu on käytännössä siis sekä tekoja että tahtoa.

Työnantajan ja työnhakijan välissä voi olla myös rekrytoija, rekrytointitoimisto eli henkilöstöpalveluyritys, tai esimerkiksi Suomessa eräänä osapuolena voi olla TE-toimisto (entinen
työvoimatoimisto). Kuitenkin kannattaa muistaa, että itse työsopimus syntyy aina lopulta vain 2 osapuolen, työntekijän ja työnantajan välille.

Leave a Reply

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: