Mitä haluamme IT:ltä työssä?

Haluamme yleensä seuraavia asioita:

  • laite ladattuna (akku)
  • laturi mukana
  • virtaa saatavilla seinästä (pistoke)
  • laitteet ovat ehjiä; kaapelit eivät toivottoman solmussa tai kuluneita
  • laitteet eivät aiheuta paloturvalisuusriskiä
  • salasanat kunnossa ja oikeissa päissä (eli käyttäjä tietää omansa)
  • ei tarvitse odotella ohjelmistopäivitysten asennuksia (päivitykset ajetaan sisään aikoina jolloin emme ole itse aktiivisesti koneella)
  • ei kohtuuttomia käyttökatkoja mistään syystä
  • pääsen paikallisen Wifi-tukiaseman kautta internetiin koneellani
  • netti toimii (Internet), ei pätkiä tai katko, ja kaistanleveys on riittävä työhöni
  • sanalla sanoen: ei tule keskeytyksiä työn aikana
  • levytilaa on ja tallennus sujuu automaattisesti
  • voin myös liikkua sujuvasti työpisteen läheisyydessä
  • voin jatkaa myös liikkuessa tietynlaista työtä, turvallisuuden huomioiden (julkisessa liikenteessä, tai autossa kuunnellen ja puhuen handsfreellä)
  • kun olen käymässä omilla asioilla, en joudu palaamaan sellaisiin työasioihin, joissa en kykene suoriutumaan
  • tiedän mitä seuraavaksi odotetaan
  • kykenen tekemään työni
  • tiedän keneltä (ja miten) saan apua tarvittaessa

Tietotekniikka on noussut varsinkin nyt koronapandemian aikana lähes kaiken tekemisen keskiöön. Luennoilla olemisesta arkiasioiden hoitamiseen melkeinpä kaikki on digitalisoitunut. Teimme niin sanotun digiloikan.

Pientä viilaamista

Silti, kun arjessa miettii tuota yllä olevaa listaa, lähes jokaiseen sen kohtaan voi liittyä myös pientä järjestelyä vaativaa yksityiskohtaa. Sähkönkin on tultava jostain. Jos latauskaapeli on liian lyhyt, puhelimen lataaminen työpisten seinäpistokkeesta on hankalaa ergonomisesti. Puhelimet ovat kivoja, mutta kun ne ovat niin penteleen liukkaita, herkkiä, hauraita ja tipahtelevat ja liukuvat autossakin penkin väliin. Tämä on välivaihe, uskon. Ergonomian seuraava superaskel on, että teknologiasta tulee luonnollisemmin toimivaa ja käytännössä kestävämpää. Nyt, vaikka emme tiedostaisi tätä, toimimme kuin varpaillamme: varovaisesti ja huolella hikoilemme, kun petaamme rakkaalle teknologiallemme silkkisen tien, ettei se vain menisi säröille tai mutristaisi suutaan, kun räntäsateella ei olekaan niin täydellisen kuivaa ja siistiä.

Teknologia vielä juoksuttaa meitä monella tapaa, mutta teknologian käyttötavat muodostuvat kulloisenakin aikakautena niin itsestäänselviksi, ettemme tavallaan osaa objektiivisesti suhtautua kriittisesti ja nähdä teknologian nurjaa puolta. Haluamme nähdä teknologian usein parempana kuin mitä se on.

Osittain teknologia sanelee tahtia

Ennenkaikkea vielä nykyiselläänkin digitalisointi aiheuttaa käytännössä sen, että työ ikäänkuin jakautuu aikaikkunoihin, joiden muodon (pituuden) määrää osittain tenologian luonne: ohjelmistolisenssit saattavat myös varsinkin harrastejärjestöjen ja muiden pienemmällä budjetilla liikkellä olevilla tahoilla aiheuttaa rajoituksia yhtäaikaiseen osallistujamääriin (max 10 käyttäjää per videopuhelu), tai esimerkiksi siihen, kuinka usein videoneuvottelun voi pitää kuukaudessa. Toki usein rahalla päästään näistä esteistä.

Korvaako mikään isoa näyttöä?

Näyttöpäätetyöskentely on vielä voimissaan. Voihan olla, että jonain päivänä pystymme mielekkäästi korvaamaan fyysiset monitorit eli tietokoneen näytöt. Toistaiseksi näytön pinta-ala on eräs merkittävimpiä työtehon nostajia: mitä enemmän näyttöpintaa, sitä helpompi on asetella ohjelmat ja ikkunat siten että työ sujuu sopivasti, ja on nopea vilkaisemalla nähdä halutut tiedot. Juuri tämän vuoksi virtuaalitodellisuuden käyttäminen työssä kenties tuntuu vielä hieman vieraalta, vaikka todellisuudessa nimenomaan virtuaalitodellisuus saattaa antaa meille suuremman näytön, ja lisäksi uudenlaisia tapoja kulkea tietomassojen virstanpylväiden välillä. Metaverse on herättänyt aika paljon keskustelua jo vuoden 2021 puolella. Varsin todennäköisesti tulemme näkemään vuonna 2022 myös konkretiaa.

Luonnollisen äänen tehoa?

Äänen käyttö on mielenkiintoinen konsepti. Ääntä voidaan käyttää aivan luonnollisesti, eli voimme osallistua työssä tiimityöhön, kuten keskustelisimme kasvokkain neukkarissa. Toinen tapa käyttää ääntä on puhua komentoja ja tehdä hakuja tai vaikka kirjoittaa luonnollista tekstiä Wordissa äänentunnistuksen avulla. Esimerkiksi suomalainen Speechly on toteuttanut myös varsin lupaavan ja helposti web-sivulla lisättävän äänentunnistuksen mekanismin.

Leave a Reply

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: